Lämmitysjärjestelmän huolto: omatoiminen ja ammattilaisen tekemä huolto

Miksi lämmitysjärjestelmää kannattaa huoltaa?

Lämmitysjärjestelmän huolto koostuu periaatteessa kahdesta osasta - tarkastuksesta ja itse huollosta. Molemmat vaiheet suorittaa pätevä ammattilainen. Ensin hän määrittää lämmitysjärjestelmän nykytilan. Tuloksen perusteella päätetään toimenpiteet. Huoltotyöllä varmistetaan Viessmann-lämmitysjärjestelmän tavoitekunto.

Yksittäisiä huolto- ja kulutusosia voidaan joutua vaihtamaan. Tätä kutsutaan korjaavaksi huolloksi, jolla palautetaan tavoitekunto. Tarkastuksen ja korjaavien huoltotöiden jälkeen pyydä asentajalta Viessmann-lämmitysjärjestelmäsi huoltoraportti. Siinä on lueteltu tehdyt työt.

Tietoa Viessmann-lämmitysjärjestelmän vikaantumisesta löydät artikkelista Mitä tehdä vian sattuessa?

Tee itse: Lämpöpumppujen tärkeimmät huoltotoimenpiteet

Maalämpöpumpun sihtien puhdistus

Maalämpöpumpun osalta tärkeitä huoltotoimenpiteitä ovat lämmityspuolen ja  keruupuolen sihdin puhdistus. Tarvittaessa myös lämmityspuolen paineen lisäys ja keruupuolen paineen tarkistaminen.

Maalämpöjärjestelmä sisältää kaksi sihtiä, jotka löytyvät lämmityshuoneen putkistosta. Toinen sijaitsee keruupuolella, eli lämpökaivon tai maapiirin putkiston yhteydessä. Sihdit ovat harmaiden styroksirasioiden sisällä ja rasian kansissa on ohjeet niiden puhdistukseen. Sihdit tulee puhdistaa viikkoa asennuksen jälkeen, sitten kuukauden päästä ja sen jälkeen vuosittain. Lämmitys- ja keruupuolen sihtien puhdistus tapahtuu samalla tavoin.

Toinen sihti löytyy maalämpöpumpun ja patterilinjaston tai lattialämmityslinjaston väliltä. Kummatkin sihdit puhdistetaan samoin. Sihtejä puhdistettaessa ensimmäiseksi kytketään virta pois maalämpöpumpusta. Sen jälkeen painetaan sihdissä oleva sulkukahva kiinni. Sihti aukaistaan yleensä jakoavaimella. Sihdin sisällä on verkkosihti, joka yksinkertaisesti huuhdellaan vesihanan alla ja asennetaan takaisin paikoilleen. Kuivausta ei tarvita.

Jos sihdin sulkukahvaa ei laiteta kiinni, järjestelmään saattaa päästä ilmaa,  mikä voi vaatia myöhemmin tehtävän ilmauksen. Jos sihtiä aukaistessa pumppu jää auki, järjestelmästä valuu vesi pois, mikä vaatii asentajan paikallakäynnin.

Maalämpöpumpun mittareiden tarkistus

Toinen tärkeä maalämpöjärjestelmän omatoimihuolto on painemittareiden tarkistaminen. Maalämpöjärjestelmään kuuluu kaksi punaista tai harmaata paisunta-astiaa, jotka sijaitsevat lämmitystilassa. Niiden päällä on kaksi painemittaria, keruupuolen ja lämmityspuolen mittarit. Lämpöpumpun omistajan tehtävä on tarkastaa mittareiden arvot kuukausittain.

Maalämpöjärjestelmän paisuntasäiliöt ovat punaisia tai harmaita, soikion muotoisia astioita. Omistajan tulee tarkkailla säiliöiden päältä löytyvien painemittareiden lukuarvoja. Paine ei saa kummassakaan mittarissa laskea alle 0,6 baria.

Mikäli keruupuolen painemittari laskee alle 0,6 baaria, asiasta on ilmoitettava huoltomiehelle, joka käy lisäämässä painetta. Mikäli lämmityspuolen paine laskee alle 0,6 baaria, omistaja voi säätää lisää painetta. Järjestelmästä löytyy kaksi pientä peräkkäistä harmaata kahvaa, jotka sijaitsevat poikittain suhteessa putkilinjaan (kaikki muut järjestelmän kahvat sijaitsevat pitkittäin). Paineen lisääminen tapahtuu kahvat aukaisemalla – ja paine nostetaan yhteen baariin. Paineen laskeminen ei yleensä liity vuotoon, vaan kertoo nesteessä olevan ilman poistumisesta.

Maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpun lämmityksen säätö

Lämmityslaitetta säädetään laitteen automatiikalla niin kutsutulla säätökäyrällä. Lämmityskäyrän säätämiseen liittyvä nyrkkisääntö on, että mikäli säätöä tehdään lämpimällä kelillä tai pienellä pakkasella (ulkona on 20 lämpöastetta–10 pakkasastetta) ja sisätiloissa on kylmä, niin käyrän tasoa nostetaan. Jos sisällä on liian kuuma, tasoa lasketaan. Vastaavasti, mikäli säätö tehdään kovilla pakkasilla (10—30 pakkasastetta) ja sisätiloissa on liian kylmä, käyrää jyrkennetään – ja mikäli on liian kuuma, käyrää loivennetaan.

Maalämpö- ja vesi-ilmalämpöpumpussa kohteen sisälämpötilan esisäätö tehdään lämmityskäyriä säätelemällä – ja hienosäätö aloitusnäytön sisälämpötilasäädön avulla.

Laitteen omistajalla on käyrän säätämisen lisäksi mahdollisuus nostaa tai laskea sisälämpötilaa suoraan aloitusnäytöstä. Lähtökohtana on, että lämpötilan esisäätö tehdään käyrillä ja hienosäätö aloitusnäytön sisälämpötilasäädöllä. On hyvä muistaa, että vesikiertoisen järjestelmän säätöihin liittyy hitaus. Lämmityskäyrän säätäminen näkyy yleensä aikaisintaan vasta 1-2 tunnin päästä. Tavallisesti noin vuorokauden kuluessa.

Ilma-vesilämpöpumpun huolto – sihdin puhdistus ja mittarin seuranta

Ilma-vesilämpöpumppuun tehdään samat huoltotoimenpiteet kuin maalämpöpumppuun, ilman keruupuolen sihtien putsausta ja keruupuolen painemittarin tarkkailua.

Ilma-vesilämpöpumpun lämmityspuolen sihti on puhdistettava säännöllisesti ja lämmityspuolen paisuntasäiliön mittaria tarkkailtava kuukausittain. Painetta tulee lisätä tarvittaessa, kuten edellä ohjeistettiin.

Lämpöpumpun omistaja - vältä nämä kaksi riskiä!

Sekä maalämpö- että vesi-ilmalämpöpumppujen automatiikan valikosta löytyy sähkövastuksen säädin. Jos kone hajoaa ja ulkona on pakkasta, sähkövastukset tukevat järjestelmän toimintaa. Jos kytket lämmitysvastuksen pois päältä, talo voi jäätyä, jos siihen tulee toimintahäiriö. Tässä kohtaa ei siis kannata yrittää säästää sähkön kulutuksessa. Muut lämpöpumppujen tärkeät hallintalaitteet sijaitsevat koodatuissa huoltovalikoissa, joihin pääsee käsiksi vain ammattilainen.

Maalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun omistaja voi kytkeä sähkövastuksen pois päältä energian säästämiseksi, mikä voi aiheuttaa rakennuksen jäätymisen. 

Toinen maalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun toimintaan vaikuttava riski on pistorasioiden käyttö lämmityshuoneessa. Lämpöpumpussa on usein lisälaitteita, kuten kaukosäädin tai sähköanodi, jotka liitetään seinään erillisillä pistorasioilla. Jos pistoke irrotetaan pistorasiasta edes lyhyeksi ajaksi, pumpun toiminta voi häiriintyä merkittävästi.