Suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on noin 120 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Tästä suurin osa kuluu peseytymiseen ja hygieniaan. Energiatehokkailla ratkaisuilla ja omilla tottumuksilla tätä määrää voi kuitenkin pienentää huomattavasti.
Oman veden kulutuksen optimointi ei tarkoita sitä, että käytät vähemmän käyttövettä tai vähennät kustannuksia hinnalla millä hyvänsä. Kyse on pikemminkin siitä, että käyttövesi hyödynnetään optimaalisesti teknisten ja manuaalisten toimenpiteiden avulla.
Veden kulutuksen optimoimiseksi per henkiklö on ensin ymmärrettävä muutama asia. Esimerkiksi käyttöveden kulutus henkilöä kohti on 25-40 prosenttia koko vedenkulutuksesta. Kun keskimääräinen kokonaisvedenkulutus per henkilö on Suomessa noin 120 litraa päivässä, päivittäinen käyttöveden määrä on noin 30-48 litraa. Tämä suuri vaihteluväli johtuu siitä, että jokainen henkilö käyttää käyttövettä hyvin eri tavoin.
Yhteenveto
Veden säästö on myös energian säästöä: Lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista laskea kodin lämmitys- ja energiakustannuksia.
Suosi suihkua ja vesisäästökalusteita: Kylvyn vaihtaminen lyhyeen suihkuun ja vettä säästävien hanojen ja suihkupäiden käyttö pienentää kulutusta huomattavasti mukavuudesta tinkimättä.
Korjaa vuodot välittömästi: Pienetkin piilovuodot, tiputtavat hanat tai vuotavat WC-pöntöt voivat tuhlata jopa kymmeniä tuhansia litroja vettä vuositasolla ja aiheuttaa suuria turhia kuluja.
Kiinnitä huomiota arjen rutiineihin: Yksinkertaiset arkiset teot, kuten veden juoksuttamisen lopettaminen hampaiden harjauksen tai saippuoinnin ajaksi, tuovat pitkässä juoksussa merkittävän säästön.
Keskimääräinen vedenkulutus lukuina
Päivittäinen henkilökohtainen hygienia muodostaa suurimman osan keskimääräisestä "normaalista" talousveden kulutuksesta henkilöä kohden. Tähän sisältyvät esimerkiksi suihku, kylpy ja kasvojen pesu. Edellä mainittu 30-48 litran keskiarvo ei tarkoita suihkuun tai kylpemiseen käytetyn veden kokonaismäärää. Se viittaa ainoastaan käyttövesivaraajan tai aurinkolämpöjärjestelmän tuottamaan määrään. Useammin kylpevän henkilön käyttöveden kulutus on suurempi ja siten myös kokonaisvedenkulutus on suurempi kuin henkilön, joka käy vain nopeasti suihkussa joka päivä. Tämä johtuu siitä, että lämmitettyyn käyttöveteen lisätään kylmää vettä.
Seuraavasta listauksesta käy ilmi, miten läheisesti lämpimän käyttöveden kulutus (lämmin vesi) ja vedenkulutus (lämmin ja kylmä vesi) yleensä liittyvät toisiinsa:
- WC:n huuhtelu muodostaa lähes 30 prosenttia veden kokonaiskulutuksesta. Odotetusti tämä on kylmää, lämmittämätöntä vettä putkesta.
- Pyykinpesun osuus on hieman yli 10 prosenttia veden kokonaiskulutuksesta. Toisin kuin wc:n huuhtelussa, osa tästä vedestä lämmitetään - yleensä suoraan pesukoneessa sähköä käyttämällä.
- Kuten pyykinpesussa, myös astioiden pesuun käytettävästä vedestä osa lämmitetään. Tämän tehtävän osuus veden kokonaiskulutuksesta on noin 6 prosenttia.
Keskimääräinen "normaali" kokonaisvedenkulutus per henkilö on Suomessa noin 120 litraa päivässä.
Käyttövesi ja veden kokonaiskulutus
Jos etsit keskimääräistä ja normaalia lämpimän käyttöveden kulutusta henkilöä kohden, törmäät jossain vaiheessa termeihin, kuten juomavesi, prosessivesi, virtuaalivesi tai vesijalanjälki. Mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Alussa mainittu luku 120 litraa päivässä viittaa vain suoraan hanasta tulevaan juomaveteen. Prosessivedessä taas otetaan huomioon myös elintarvikkeiden tai muiden tavaroiden valmistukseen käytetty määrä - ja se ylittää kansalliset rajat. Asiantuntijat kutsuvat tätä epäsuorasti käytettyä vettä myös virtuaalivedeksi. Sen määrä ylittää juomaveden määrän moninkertaisesti. Tämä tarkoittaa, että sekä suoran että epäsuoran veden määrä on otettava huomioon laskettaessa todellista vedenkulutusta henkilöä kohti. Tästä käytetään termiä vesijalanjälki.
Vedenkulutuksen kustannukset
Teknisesti ottaen käyttövesi voidaan lämmittää eri tavoin: keskitetysti tai hajautetusti.
Keskitetyssä käyttöveden lämmityksessä tehtävän hoitaa olemassa oleva lämmitysjärjestelmä. Vesi lämmitetään joko perinteisellä tavalla palamisen aikana syntyvällä lämmöllä tai auringonvalon avulla. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan aurinkolämpöjärjestelmä ja sopiva aurinkosäiliö.
Hajautettu käyttöveden lämmitys on sen sijaan erillään nykyisestä lämmitysjärjestelmästä. Tällöin käyttöveden tuottamiseen käytetään sähkökäyttöistä järjestelmää. Käyttöveden lämmitysjärjestelmä vaikuttaa suuresti käyttöveden kulutuksen kustannuksiin.
Käytännössä asiantuntijat suosittelevat keskitettyä ratkaisua, sillä se on halvempaa. Hajautetulla lämmitysjärjestelmällä on kuitenkin myös etunsa, esimerkiksi silloin, kun käyttöveden kysyntä on niin vähäistä, että liittäminen olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään ei ole taloudellisesti kannattavaa. Viime kädessä jokainen voi itse päättää, kumpi vaihtoehto on paras. Ensimmäisenä tärkeänä askeleena olisi aina saatava neuvoja lämmitysurakoitsijalta paikan päällä.
Aurinkolämpöjärjestelmää käytetään käyttöveden lämmittämiseen auringonvalon avulla.
Veden kulutuksen kustannusten laskeminen
Jos olet asunnon omistaja ja omistat myös aurinkolämpöjärjestelmän, käyttöveden kulutuksen keskimääräisten kustannusten laskeminen voi olla sinulle toissijaista. Vuokralla asuvien kannattaa tehdä laskelmia, sillä se tarjoaa sekä selkeyttä että kannustimen energian säästämiseen.
Jos haluat laskea keskimääräisen käyttöveden kulutuksen kustannukset, sinun on otettava huomioon useita tekijöitä. Näitä ovat mm:
- Keskimääräinen käyttöveden kulutus
- Lämpötila, johon vesi lämmitetään
- Käytetyn sähkön/polttoaineen hinta
Kolmihenkisen perheen vedenkulutus
Kotitalouden vuotuinen lämpimän käyttöveden kulutus riippuu suuresti siitä, kuinka monta ihmistä taloudessa asuu. Jos käyttöveden kulutus on noin 40 litraa päivässä/henkilö, kolmihenkisen perheen kulutus on 43 800 litraa eli 43,80 kuutiometriä vuodessa (40 litraa x 3 henkilöä x 365 päivää).
Veden lämpötila ja energiankulutus
Mitä kuumempaa käyttövesi on, sitä enemmän energiaa käyttövesivaraaja kuluttaa. Useimmissa järjestelmissä käyttövesi lämmitetään keskimäärin 50-60 celsiusasteeseen. Lämmitys tätä alhaisempaan lämpötilaan voi vaikuttaa asuinmukavuuteen.
Veden lämmitysmuoto
Merkittävä tekijä käyttöveden kustannuksissa on käytetty lämmitysmuoto.
Jos haluat nyt laskea vuotuisen käyttöveden kulutuksen kokonaiskustannukset, sinun tarvitsee vain kertoa kyseinen vuotuinen kulutus kilowattitunteina lämmitysmuotosi hinnalla. Helpoin tapa selvittää vuotuinen kulutuksesi on katsoa vuotuista lämmityslaskuasi. Jos sinulla ei ole sitä käsillä, voit laskea sen tällä kaavalla:
Käyttöveden kulutus x kerroin 2,5 x kylmän ja lämpimän veden erotus = vuosikulutus, kun kylmän veden lämpötila on 10 celsiusastetta.
Konkreettisessa esimerkissämme tämä tarkoittaa: 43,80 kuutiometriä x 2,5 x 40 celsiusastetta (50 °C:n asetuslämpötila - 10 °C:n kylmän veden lämpötila) = 4380 kilowattituntia. Jos taas käyttövesi lämmitetään 60 celsiusasteeseen, vuotuinen kulutus on 5475 kilowattituntia = (43,80 kuutiometriä x 2,5 x 50 celsiusastetta).
Viessmann Vitocell-käyttövesivaraajat voidaan yhdistää erilaisiin lämmöntuottajiin, kuten kondenssikattilan, lämpöpumpun tai kiinteän polttoaineen kattilan kanssa. Kaikissa tapauksissa suositellaan aurinkolämpöjärjestelmän asentamista, jotta voit säästää energiaa ja lämmittää vettä ilman kustannuksia.
Säästä vedenkulutuksessa
Oman käyttöveden kulutuksen optimointi ei tarkoita sitä, että käytät vähemmän käyttövettä tai vähennät kustannuksia hinnalla millä hyvänsä. Ensinnäkin veden perustarve on edelleen tyydytettävä. Toiseksi aurinkolämpöjärjestelmän hankintakustannuksia lukuun ottamatta käyttövesi on mahdollista tuottaa ilmaiseksi. Kyse on pikemminkin siitä, että käyttövesi hyödynnetään optimaalisesti teknisten ja manuaalisten toimenpiteiden avulla.
Vedensäästövinkit:
- Käyttöveden kulutuksen optimointi alkaa siitä, miten se tuotetaan. Valitse käyttöveden lämmitykseen kehittynyt ja tehokas lämmitystekniikkaa, joka sopii tarpeisiisi.
- Jos mahdollista, investoi aurinkolämpöjärjestelmään ja anna sen kattaa suurin osa käyttöveden tarpeistasi.
- Käytä WC:ssäsi vettä säästävää säiliötä. Se säästää jopa kolme kertaa enemmän vettä kuin tavanomainen säiliö.
- Virtauksenrajoittimet ja termostaattiohjatut hanat voivat vähentää vedenkulutusta huomattavasti.
- Tarkkaile myös, kuinka kauan käyt suihkussa, tai harkitse hanan sulkemista, kun käytät saippuaa.
FAQ – Vedenkulutuksen vähentäminen ja optimointi kodissa
Kodin energiankulutuksesta noin 15–20 % kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Nelihenkisessä perheessä tämä voi tarkoittaa useita tuhansia kilowattitunteja vuodessa, joten lämpimän veden säästäminen on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää sähkölaskua.
Vuotava WC-pönttö voi tulla yllättävän kalliiksi. Pieni, huomaamaton vuoto voi kuluttaa satoja litroja vettä vuorokaudessa, ja suurempi vuoto jopa satoja tuhansia litroja vuodessa. WC:n korjaaminen tai uusiminen maksaa usein itsensä nopeasti takaisin.
Lämpöpumppu ei varsinaisesti vähennä veden määrää, mutta se tekee veden lämmittämisestä huomattavasti energiatehokkaampaa. Esimerkiksi Viessmannin ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu voi lämmittää käyttöveden paljon pienemmällä sähkönkulutuksella verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Kyllä, sadeveden kerääminen on erinomainen tapa säästää juomavettä. Kerättyä sadevettä voi käyttää esimerkiksi puutarhan kasteluun, auton pesuun ja ulkopintojen puhdistukseen, mikä pienentää vesilaskua ja säästää pohjavesivaroja.
