Lämpöpumppujen vertailu - tietoa ja vinkkejä ostopäätöksen tueksi

Ilma-vesilämpöpumput ovat Suomessa yleisimmin asennettuja lämpöpumppuja. Tämä johtuu sekä niiden yksinkertaisesta ja nopeasta asennuksesta että suhteellisen alhaisista investointikustannuksista. Perinteinen ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja nostaa sen haluttuun lämpötilaan kylmäainekiertoprosessin avulla. Mallista riippuen laitteet voidaan asentaa joko ulko- tai sisätiloihin. Ulkoilmaan asennettavissa monoblock-laitteissa kylmäainepiiri on kokonaan sisäänrakennettu lämpöpumppuun. Tuotettu lämmitysenergia kuljetetaan rakennukseen lämmitysveden mukana. Jaetuissa lämpöpumpuissa (split-laitteissa) kylmäainepiiri on erotettu. Lämpö siirretään kylmäaineputkella rakennuksen sisätiloihin, jossa höyrystimen lämmönvaihdin sijaitsee. Näin taataan, että ulkoyksikkö on pakkasvapaa myös sähkökatkoksen sattuessa.

Ilma-vesilämpöpumpun erityismuoto tunnetaan nimellä poistoilmalämpöpumppu. Ulkoilman sijasta tämä lämpöpumppu käyttää huoneiden poistoilmaa, joka on yleensä paljon lämpimämpää. Tämä tarkoittaa, että kompressorilla on vähemmän työtä tarvittavien lämpötilojen saavuttamiseksi. Ilmamäärä on kuitenkin yleensä rajoitettu, mikä tarkoittaa, että monotilakäyttö ei ole mahdollista. Yleensä tämäntyyppisiä lämpöpumppuja käytetään hyvin pienille lämpökuormille.

Verrattuna ulkoilmaan maalämpö on suhteellisen korkealla tasolla tietyn syvyyden alapuolella. Lisäksi se pysyy vakiona talvella, vaikka ylempi maakerros olisi jo jäässä. Maalämpöpumput toimivat erittäin tehokkaasti, ja niiden COP on jopa 5,0. Maalämmön hyödyntämisessä on kaksi perusmenetelmää. Jos tila on rajallinen, lämpökaivot ovat paras vaihtoehto.  Ne upotetaan maahan pystysuoraan porausreikiin, ja ne ottavat lämpöä maasta 100-300 metrin syvyydessä.

Vaihtoehtona lämpökaivoille on maalämpökeräimet, jotka sijoitetaan noin 1-1,5 metrin syvyyteen eli routarajan alapuolelle. Toisaalta ne vaativat huomattavasti enemmän tilaa, koska ne asennetaan vaakasuoraan ja laajalle alueelle. Lämmön talteenotosta kerrotaan yksityiskohtaisesti kohdassa Miten maalämpöpumppu toimii.

Vielä muutama vuosi sitten sähköllä lämmittämistä pidettiin epätaloudellisena ja epäekologisena, koska hyötysuhdehäviöt olivat hyvin suuret ja sähkö tuotettiin pääasiassa kivihiilellä. Sittemmin kuitenkin useimmista lämpöpumpuista on tullut erittäin tehokkaita, ja ne pitävät lämmityskustannukset pysyvästi alhaisella tasolla. Yksi tärkeimmistä syistä tähän on ympäristöenergia lämmönlähteenä. Toisin kuin maakaasu ja öljy, ympäristöenergia ei ole riippuvainen taloudellisista tai poliittisista vaihteluista. Mikä tärkeintä, sitä on aina saatavilla ja se on maksutonta.

Lämpöpumpun muita taloudellisia etuja ovat sen vähäiset huoltokustannukset ja valtiolta saatavat tuet. Lämpöpumpputukia koskevassa osiossa kerrotaan, miten niitä haetaan.

Lämpöpumpun hankkimista puoltavat myös korkea toimintavarmuus ja mahdollisuus saada edullisesti lämpöpumppusähköä. Lisäksi useimmat Viessmann-lämpöpumput pystyvät laskemaan lämpötilaa vuoden lämpiminä kuukausina aktiivisen ja passiivisen jäähdytystoiminnon avulla. Muita lämpöpumpun taloudellisia etuja ovat:

• Ei kustannuksia savupiipun ja savukaasujen tarkastuksesta
  
• Kiinteistön arvon nousu myytäessä
• Täyttää kaikki EnEV-vaatimukset uudisrakennuksissa ja kunnostetuissa vanhoissa rakennuksissa.

Tehokkuus on erittäin tärkeä tekijä lämmitysjärjestelmän hankinnassa. Jos investoit lämpöpumppuun, annat myös merkittävän panoksen haitallisten kasvihuonekaasujen vähentämiseen.

Lämpöpumput käyttävät lämmitykseen uusiutuvaa energiaa ja tarvitsevat vain vähän sähköenergiaa, mikä tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden louhintaa ja polttamista tarvitaan vähemmän. Lämmitykseen käytetyn sähkön CO₂-tase on huomattavasti pienempi verrattuna muihin fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin. Jos mukaan lasketaan myös uusiutuva käyttövoima, lämpöpumppu voi toimia täysin hiilivapaasti.

Muihin lämpöpumppuihin verrattuna alhaisempien investointikustannusten lisäksi ilma-vesilämpöpumpuilla on muitakin etuja. Jälkiasennus on mahdollista milloin tahansa ilman viranomaishyväksyntää. Lisäksi ilmalämpöpumppu on hyvin pienikokoinen, joten se soveltuu sekä uudisrakennus- että modernisointihankkeisiin.

Jos mahdollisuus käyttää maalämpöpumppua on olemassa, asunnon omistajien tulisi harkita vakavasti sellaisen hankkimista. Koska näiden lämpöpumppujen lähtölämpötilat ovat jatkuvasti korkeat ympäri vuoden, ne toimivat erittäin tehokkaasti.

Lämpöä voidaan ottaa maasta pohjimmiltaan kahdella tavalla - jos tilaa on rajoitetusti, lämpökaivot ovat paras vaihtoehto. Jos taas lämmitettävällä talolla on riittävän suuri, rakentamaton puutarha, maalämpökeräimet ovat järkevä vaihtoehto. Lattialämmityksen tapaan ne asennetaan maan pintakerroksen alle. Sieltä ne ottavat lämmön maakerroksesta ja siirtävät sen höyrystimeen.