Maalämpöpumppu ja maalämpökeräimet
Kysy neuvoa asiantuntijaltaAiheet yhdellä silmäyksellä
Maalämpöpumppujen maalämpökeräimet ovat pinnan läheisyyteen asennettavia matalia maalämpöjärjestelmiä, jotka ottavat lämpöenergiaa maasta noin metrin syvyydestä. Ne soveltuvat asuinalueille, joilla syvälle poraaminen ei ole laillisista syistä mahdollista.
Maalämpökeräimet ottavat lämpöä läheltä pintaa
Lämmön talteenottoa varten maalämpökeräimet asennetaan lähelle pintaa ja pakkasrajan alapuolelle lattialämmitysjärjestelmän tapaan. Alueesta riippuen tämä raja vaihtelee ja vaikuttaa merkittävästi maaperän syvyyteen. Käytännössä useimmat maalämpökeräimet sijoitetaan vaakasuoraan noin metrin syvyyteen maanpinnan alapuolelle. Metrin syvyys johtuu pohjoisen kylmemmistä talvista ja routarajasta. Putkia asennettaessa on tärkeää varmistaa, että ne ovat tietyn etäisyyden päässä toisistaan. Jos näin ei ole, keräimet imevät joissakin paikoissa liikaa lämpöä maasta, mikä voi aiheuttaa keräinten ympärillä olevan alueen jäätymisen.
Maalämpökeräimet: toimintaperiaate
Maalämpökeräimet koostuvat yleensä muoviputkista, joiden halkaisija on kahdesta neljään senttimetriä. Putkien halkaisija riippuu sekä maaperäolosuhteista että asennussyvyydestä, ja niiden pitäisi vastata mahdollisimman hyvin lämmön tarvetta. Vääränlainen suunnittelu vaikuttaa kielteisesti taloudelliseen tehokkuuteen, ja sitä on vältettävä kaikin keinoin. Tyypistä riippumatta keräimissä kiertää määlämpöneste, joka imee lämpöenergian maaperästä ja siirtää sen maalämpöpumppuun.
Maalämpöpumpussa talteenotettu lämpö siirretään kylmäaineeseen, joka sitten höyrystyy. Jotta syntynyt kylmäainehöyry saadaan nostettua haluttuun lämpötilaan ja sitä voidaan käyttää keskuslämmityksen varaajaan tai lämpimän käyttöveden lämmitykseen, se puristetaan kompressorin avulla. Voit tutustua yksityiskohtaisesti tämän prosessin toimintaan artikkelissa Miten maalämpöpumppu toimii.
Oikeiden maalämpökeräinten löytäminen
Oikeiden keräinten löytämiseksi on otettava huomioon useita tekijöitä. Näitä ovat muun muassa asennustekniikka ja maaperän olosuhteet.
Toisin kuin kollektoreihin, maaperän keräinputkien asentamiseen ei tarvita lupaa. Asiantuntijat suosittelevat kuitenkin, että suunniteltu hanke koordinoidaan vastaavan hallintoviranomaisen kanssa, jotta voidaan selvittää edellytykset vesihuollon näkökulmasta. Näin vältetään myös tarpeettomat suunnittelukustannukset, se on useimmissa tapauksissa maksutonta. Tiedot voidaan joissakin tapauksissa antaa myös puhelimitse.
Käytännössä maalämpökeräimet asennetaan usein vaakasuoraan ja samalla tavalla kuin lattialämmitys. Tekniikka vaatii kuitenkin suuren pinta-alan. Käytettävissä oleva tila riippuu suuresti lämmitystarpeesta. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että keräimen pinta-alan on oltava noin puolitoista-kaksi kertaa suurempi kuin lämmitettävä pinta-ala.
Maalämpökeräinten edut maalämpöpumppujen yhteydessä
Maalämpökeräimiä pidetään hyvänä vaihtoehtona kollektoreihin verrattuna, koska käyttöönottoa varten ei tarvitse hankkia viranomaislupaa. Niiden puolesta puhuvat myös monet muut seikat. Tärkeimmät niistä ovat seuraavat: